Oikeustapausuutiset 27.9.2024

Julkaistu: 27.09.2024

Hankintauutisia

KKV ja Kela: Kela-taksikyytien kilpailutus toi yli sadan miljoonan säästöt

KKV:n ja Kelan yhteistutkimus osoittaa, että Kela-taksien kilpailutus on tuonut merkittäviä säästöjä. Kela-taksikyytien järjestäminen on julkinen hankinta, joka maksetaan verorahoilla.

Samaan aikaan, kun taksimarkkinoiden yksityinen markkina avattiin vuonna 2018 kilpailulle, Kela alkoi kilpailuttaa taksikyytiensä välityskeskuksia. Välityskeskukset vastaavat Kela-kyytien järjestämisestä. Välityskeskukset yhdistävät asiakkaat ja saatavilla olevat taksit.

Ennen uudistusta Kela oli keskittänyt palvelut yhdelle välityskeskukselle 19 alueella. Käytännössä Kela teki sopimuksen alueen suurimman välityskeskuksen kanssa.

Kela järjesti ensimmäisen taksien välityskeskusten kilpailutuksen vuonna 2018. Kilpailutuksen seurauksena 17 maakunnalle valittiin yksi välityskeskus. Toinen kilpailutettu hankintakierros järjestettiin vuonna 2021, jonka jälkeen jokaiselle maakunnalle valittiin kaksi välityskeskusta, joista asiakas voi valita palveluntarjoajan.

– Välityskeskusten tarjoamat alennusprosentit nousivat toisella hankintakierroksella. Ensimmäisellä kierroksella Kela-kyytien keskimääräinen alennusprosentti oli 7 % ja toisella kierroksella alennusprosentti oli jo 23 %, kertoo Kelan Tutkija Iiro Ahomäki.

Suurin osa säästöistä saatiin taksimatkojen Kelan korvaamasta osuudesta. Tutkimuksen mukaan myös Kela-taksien matkustajat säästivät kilpailutusten ansiosta noin 1,7 miljoonaa euroa vuonna 2022.

Uutinen aiheesta ja tutkimus ovat luettavissa KKV:n sivuilla.

Suomi mukaan eurooppalaiseen julkisten hankintojen data-avaruuteen

Valtiovarainministeriö ja Euroopan komissio allekirjoittivat yhteisymmärryspöytäkirjan, jonka myötä suomalaiset hankintailmoitusaineistot toimitetaan Euroopan unionin julkisten hankintojen data-avaruuteen. Tavoitteena on helpottaa julkisia hankintoja koskevan tiedon hyödyntämistä sekä kansallisella tasolla että laajasti EU:ssa.

Julkisten hankintojen data-avaruus (PPDS, Public Procurement Data Space) kokoaa yhteen hankintatietoa siihen liittyneiltä jäsenmailta. Data-avaruudella tarkoitetaan datan jakamiseen ja vaihtamiseen tarkoitettua kokonaisuutta tietyllä toimialalla tai toimialojen välillä. Hankintojen data-avaruus on yksi ensimmäisistä EU:n datastrategian mukaisista data-avaruuksista, ja sen tavoitteena on parantaa hankintatietojen laatua, saatavuutta ja kattavuutta.

Tällä hetkellä valtaosa julkisten ostajien tarjouspyynnöistä on hajallaan kansallisella tai alueellisella tasolla ja tietojen vertailu keskenään on hankalaa. Data-avaruuden tarjoaman tiedon avulla julkiset ostajat voisivat laatia laadukkaampia ja houkuttelevampia tarjouspyyntöjä ja saada siten useampia ja laadukkaampia tarjouksia kilpailutuksiinsa.

Uutinen aiheesta VM:n sivuilla.

Oikeustapausuutisia

MAO: Sidosyksikköhankinnan edellytykset eivät täyttyneet, kun hankintayksiköllä oli hankintapäätöstä tehdessään 0,25 prosentin osakeosuus yhtiöstä ja vain varajäsenen paikka sen hallituksessa

MAO:353/​2024
17.6.2024 – sidosyksikköhankinta – palkka- ja HR-tietojärjestelmän hankinta – hankinnan arvo noin 857.856 e/vuosi

Asian tausta

Hankintayksikkönä ollut hyvinvointialue oli hankkinut sidosyksikköhankintana X Oy:ltä HR- ja palkkahallinnon järjestelmäkokonaisuuden.

Hankintapäätöksen tehdessään hankintayksikkö oli omistanut 250 kappaletta X Oy:n osakkeita (0,25 prosentin osuus yhtiön osakekannasta) ja sillä oli ollut varajäsenyys sen hallituksessa. Hankintapäätöksen tekemisen jälkeen hankintayksikkö oli hankkinut lisää X Oy:n osakkeita, jonka jälkeen se oli saanut varsinaisen hallituspaikan X Oy:n hallituksessa. X Oy:llä oli ollut 11 osakkeenomistajaa, joista yhden omistusosuus osakkeista oli 50,90 prosenttia.

Valittaja esitti, etteivät laissa asetetut edellytykset sidosyksikköhankinnalle täyttyneet, ja kyse oli hankintasäännösten vastaisesta suorahankinnasta. Hankintayksikön 0,25 prosentin omistus ei ollut valittajan mukaan riittävä tuomaan hankintayksikölle määräysvaltaa X Oy:n strategiseen päätöksentekoon. Hankintayksiköltä oli lisäksi puuttunut hallituspaikka X Oy:ssä hankintapäätöksen tekohetkellä.

Hankintayksikön mukaan edellytykset sidosyksikköhankinnalle olivat täyttyneet.

Käsittely MAO:ssa

MAO:ssa tuli arvioitavaksi, oliko X Oy ollut hankintayksikköön sellaisessa sidosyksikköasemassa, että hankintayksikkö oli voinut hankkia siltä ilman kilpailutusta HR- ja palkkahallinnon järjestelmäkokonaisuuden.

MAO totesi ensinnäkin, että osakeyhtiönä X Oy on hankintayksiköstä muodollisesti erillinen ja päätöksenteon kannalta itsenäinen yksikkö, joka täyttää hankintalain 15 §:n 1 momentissa asetetut vaatimukset sidosyksikön muodollisesta erillisyydestä ja päätöksenteon itsenäisyydestä. MAO:n tuli vielä arvioida, oliko X Oy täyttänyt hankintalain edellytykset siitä, että hankintayksikkö yksin tai yhdessä muiden hankintayksiköiden kanssa käyttää määräysvaltaa X Oy:öön samalla tavoin kuin omiin toimipaikkoihinsa.

MAO:n mukaan määräysvaltaa koskevien edellytysten täyttymistä on arvioitava hankintasopimuksen tekohetken olosuhteiden perusteella (Sea, C-573/07, 47 kohta), eikä merkitystä tule antaa hankintasopimuksen tekohetken jälkeen tehdylle hankintayksikön päätökselle hankkia lisää X Oy:n osakkeita tai hankintayksikön sen jälkeen saamalle varsinaisen jäsenen paikalle yrityksen hallituksessa. MAO:n mukaan asiassa hankintasopimuksen tekohetkenä tuli pitää hankintayksikön päätöstä, jolla se oli hankkinut järjestelmäkokonaisuuden X Oy:ltä.

MAO totesi unionin tuomioistuimen ratkaisukäytäntöön (yhdistetyt asiat C-383/21 ja C-384/21 Sambre & Biesme, JulkiSet-tiivistelmä) viitaten, että huomiota tulee muun ohella kiinnittää hankintayksikölle X Oy:n yhtiöjärjestyksessä luotuihin mahdollisuuksiin käyttää yhdessä muiden hankintayksiköiden kanssa ratkaisevaa päätösvaltaa ja osallistua päätösvallan käyttämiseen.

MAO viittasi myös ratkaisuun yhdistetyissä asioissa C-182/11 ja C-183/11 (Econord). Ratkaisussa EUTI on todennut, että jos hankintaviranomaisella olisi yhteisomistuksessa olevassa sopimuspuoleksi valitussa yksikössä asema, joka ei takaisi sille vähäisintäkään mahdollisuutta osallistua tähän yksikköön kohdistuvan määräysvallan käyttämiseen, avautuisi mahdollisuus julkisia hankintasopimuksia tai palvelukonsessioita koskevien unionin oikeussääntöjen kiertämiseen. EUTI:n mukaan hankintaviranomaisella on oltava mahdollisuus käyttää sidosyksikköön rakenteellista ja toiminnallista määräysvaltaa, jonka tulee olla todellista. EUTI:n mukaan määräysvalta ei voi perustua vain sille viranomaiselle, joka omistaa enemmistöosuuden kyseessä olevasta yksiköstä, sillä muuten yhteisen määräysvallan käsite tehdään tyhjäksi (30 kohta).

MAO katsoikin, että hankintayksiköllä oli ollut osakkeiden omistukseen perustuvan äänimääränsä perusteella yksin vähäiseksi katsottava mahdollisuus vaikuttaa yhtiökokoukseen osallistumalla X Oy:n strategisiin tavoitteisiin ja tärkeisiin päätöksiin. MAO katsoi, ettei hankintayksikön äänimäärää voitu pitää ratkaisussa C-182/11 ja C-183/11 (Econord) tarkoitettuna todellisena osallistumismahdollisuutena vastaavan määräysvallan käyttämiseen.

MAO arvioi vielä määräysvaltaa koskevan edellytyksen täyttymistä yhtiön hallituksen varajäsenyyden näkökulmasta. MAO totesi, että varajäsenellä on hallituksen jäsenen oikeudet ja velvollisuudet vain silloin, kun varajäsen toimii hallituksen jäsenen tilalla hallituksessa hallituksen jäsenen ollessa estynyt. MAO:n mukaan varajäsenyys ei merkitse sellaista sidosyksikkösuhteelta edellytettävää hankintayksikön edustajan osallistumista sidosyksikön johtavien elimien toimintaan, että sen perusteella olisi mahdollista vaikuttaa ratkaisevasti sekä sidosyksikön strategisiin tavoitteisiin että sen tärkeisiin päätöksiin.

MAO katsoi lopputulemanaan, ettei X Oy ollut sidosyksikkösuhteessa hankintayksikköön hankintasopimuksen (tässä tapauksessa sidosyksikköhankintaa koskevan hankintapäätöksen) tekohetkellä, koska määräysvaltaa koskeva 15 §:n 1 momentin mukainen edellytys ei täyttynyt. MAO:n mukaan hankintayksikkö oli menetellyt vastoin hankintalakia tehdessään hankinnan sidosyksikköhankintana ilman kilpailuttamista.

MAO kumosi sidosyksikköhankintaa koskevan päätöksen ja kielsi hankintayksikköä tekemästä sopimusta tai panemasta sitä muutoin täytäntöön 100 000 euron uhkasakolla.

Kommentti

Kuten MAO:kin perusteluissaan totesi, kuuluu sidosyksikkösuhteen keskeisiin edellytyksiin se, että hankintayksikkö yksin tai yhdessä muiden hankintayksiköiden kanssa käyttää määräysvaltaa sidosyksikköön samalla tavoin kuin omiin toimipaikkoihinsa. Hankintalain 15 §:n 5 momentissa ja hankintadirektiivin 12 artiklan 3 kohdan toisessa alakohdassa on asetettu lisäedellytyksiä hankintayksiköiden yhteisen määräysvallan käyttämiselle siten, että sidosyksikön toimielinten tulee koostua kaikkien hankintayksiköiden edustajista, hankintayksiköiden tulee voida yhdessä käyttää ratkaisevaa päätösvaltaa sidosyksikön strategisiin tavoitteisiin ja tärkeisiin päätöksiin, minkä lisäksi edellytyksenä on, että sidosyksikkö toimii määräysvaltaa käyttävien hankintayksiköiden etujen mukaisesti.

MAO arvioi hankintayksikön määräysvaltaa koskevan edellytyksen täyttymistä 1) hankintayksikön osakkeenomistuksen ja 2) yhtiön hallituksen varajäsenyyden kautta. Osakeomistus ei tuonut hankintayksikölle siltä edellytettyä määräysvaltaa, koska hankintayksikkö omisti yhtiön osakkeista vain 0,25 prosentin osuuden silloin, kun se teki sidosyksikköhankintaa koskevan päätöksen. Sillä, että hankintayksikkö oli tämän päätöksen tekemisen jälkeen hankkinut lisää osakkeita sidosyksikköaseman täyttääkseen, ei ollut merkitystä. Kuten MAO:kin totesi EUTI:n käytäntöön viitaten, arvioidaan edellytysten täyttymistä hankintasopimuksen tekohetkellä, jota tässä tapauksessa oli pidettävänä hetkenä, jolloin sidosyksikköhankintaa koskeva päätös tehtiin.

MAO katsoi lisäksi, ettei hankintayksiköllä ollut varajäsenyys yhtiön hallituksessa ollut riittävä. Hankintayksiköllä oli vain 250 osaketta, jotka jokainen tuottivat sille osakeyhtiölain mukaisesti 1 äänen kukin. Tämä ei MAO:n mukaan merkinnyt sitä, että hankintayksikkö olisi käyttänyt päätösvaltaa sidosyksikön strategisiin tavoitteisiin ja tärkeisiin päätöksiin laissa tarkoitetulla tavalla. Tässäkään tapauksessa asiaa ei antanut aihetta arvioida toisin se, että hankintayksikkö oli myöhemmin saanut varsinaisen hallituspaikan yhtiön hallituksessa, kun tämä oli tapahtunut vasta hankintapäätöksen tekemisen jälkeen. 

Määräysvallan toteutumista sidosyksikköhankinnoissa on käsitelty muun muassa seuraavissa ratkaisuissa: